Aloitussivu / Palvelut / Holhoustoimi / Edunvalvonnan tarve ja sen järjestäminen

Edunvalvonnan tarve ja sen järjestäminen

Kuka tarvitsee edunvalvojaa?
Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa asteittain

Vajaavaltaiseksi julistaminen
Edunvalvonnan tarpeen uudelleenarviointi
Edunvalvojan tehtävän päättyminen

Kuka tarvitsee edunvalvojaa

Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan.

Kyvyttömyys omien asioiden hoitamisessa voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai joistain muusta vastaavasta syystä.

Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa.

Maistraatti voi määrätä edunvalvojan mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen.

Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, maistraatti ei voi edunvalvojaa määrätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään.

Sivun alkuun

Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa asteittain

Edunvalvojan määrääminen on edunvalvontaan liittyvä ensisijainen menettelytapa. Näissä tapauksissa henkilön toimintakelpoisuuteen ei puututa.

Edunvalvojan määrääminen on riittävä toimenpide niissä tapauksissa joissa henkilö ei voi tehdä oikeustoimia jotka vahingoittavat hänen taloudellista tilaansa.

Jos henkilö, jolla on edunvalvoja, toimii edunvalvojan neuvosta huolimatta oman etunsa vastaisesti tai jos siihen on olemassa ilmeinen vaara, henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää käräjäoikeus. Se voi päättää, että henkilöllä ei esimerkiksi ole oikeutta ottaa velkaa tai myydä tai lahjoittaa asuntoaan.

Toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen suojaamiseksi on tarpeen.

Sivun alkuun

Vajaavaltaiseksi julistaminen

Äärimmäisissä tapauksissa käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi.

Edellytyksenä on, että toimintakelpoisuuden rajoittamisella ja edunvalvojan määräämisellä ei voida riittävästi suojata henkilön etuja.

Vajaavaltaiseksi julistetulta puuttuu kelpoisuus tehdä päteviä oikeustoimia ja oikeus hallita omaisuuttaan, jollei laissa ole toisin säädetty.

Sivun alkuun

Edunvalvonnan tarpeen uudelleenarviointi

Jotta kukaan ei olisi tarpeettomasti edunvalvonnassa, maistraatti selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeen jatkaa. Selvitys tehdään yhteistyössä edunvalvojan ja päämiehen kanssa.

Mikäli edunvalvonnan tarvetta ei enää ole, käräjäoikeus voi maistraatin hakemuksesta lakkauttaa edunvalvojan tehtävän.

Sivun alkuun

Edunvalvojan tehtävän päättyminen

Käräjäoikeus voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, kun tämä sitä pyytää tai kun päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa.

Edunvalvojan tehtävä päättyy myös, kun päämies kuolee.

Mikäli edunvalvojan tehtävä perustuu päämiehen alaikäisyyteen, se päättyy päämiehen täytettyä 18 vuotta.

Sivun alkuun