Aloitussivu / Palvelut / Holhoustoimi / Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus

Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Valtuutuksen laatiminen
Valtuutuksen vahvistaminen
Edunvalvojan määrääminen valtuutetun tehtäviin
Valtuutetun toiminnan valvonta

 

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi.

Sivun alkuun

Valtuutuksen laatiminen

Valtuutus tehdään kirjallisesti sille säädettyjä muotovaatimuksia noudattaen. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään.

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Valtakirjan laatimisessa on hyvä pyytää apua asiantuntijalta.

Sivun alkuun

Valtuutuksen vahvistaminen

Valtuutus tulee voimaan vasta, kun maistraatti on sen vahvistanut. Valtuutettu voi pyytää vahvistamista, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on vahvistettava maistraatissa.

Valtuutetun tulee tehtäväänsä ryhtyessään antaa maistraatille luettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan.

Sivun alkuun

Edunvalvojan määrääminen valtuutetun tehtäviin

Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on valtuutettu itse. Valtuuttajan edustamista koskeva kielto on voimassa myös silloin, jos vastapuolena on joku muu henkilö, jota valtuutettu edustaa tai joku muu valtuutetulle läheinen henkilö, esimerkiksi valtuutetun puoliso. Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa myöskään silloin, jos valtuuttajan etu on ristiriidassa tai saattaa joutua ristiriitaan valtuutetun edun kanssa.

Lisäksi valtuutettu voi tulla esimerkiksi sairauden tai pitkän poissaolon vuoksi estyneeksi hoitamasta tehtäväänsä.

Jos valtuutettu ei esteellisyyden, sairauden tai poissaolon vuoksi voi edustaa päämiestään, edunvalvontavaltakirjassa nimetty varavaltuutettu voi hakea maistraatilta valtuutuksen vahvistamista omalta osaltaan. Jos valtuutusta ei voida vahvistaa varavaltuutetun osalta, maistraatti voi valtuutetun pyynnöstä määrätä edunvalvojan valtuutetun tehtäviin.

Edunvalvojaksi voidaan määrätä oikeusapu- ja edunvalvontapiirin edunvalvontatoimiston tai muun palveluntuottajan yleinen edunvalvoja tai yksityishenkilö, joka on antanut siihen suostumuksensa ja on sekä sopiva että esteetön toimimaan edunvalvojana. Esteellisen valtuutetun tehtäviin ei voida määrätä edunvalvojaksi henkilöä, joka olisi itsekin esteellinen edustamaan valtuuttajaa.

Sivun alkuun

Valtuutetun toiminnan valvonta

Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Tässä tarkoituksessa maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan asioitten hoitamisesta.

Sivun alkuun