Isyyden tunnustamisen vahvistaminen
Isyyden tunnustamisen oikeusvaikutukset
Tuomioistuimen päätös
Isyyden tunnustamisen vahvistaminen
Isyyden tunnustamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä välisen sukulaisuussuhteen vahvistaminen. Sekä isyytensä tunnustaneen miehen että erityisesti lapsen kannalta on tärkeää, että isän ja lapsen välinen sukulaisuussuhde vahvistetaan vain silloin, kun sukulaisuussuhde on todella olemassa. Tämän varmistamiseksi on tunnustamislausuma toimitettava maistraatin hyväksyttäväksi.
Käytännössä lastenvalvoja huolehtii tunnustamisen vastaanottamisesta, kuulemisesta ja hyväksymisestä. Lastenvalvoja toimittaa tunnustamisen viipymättä maistraatin vahvistettavaksi.
Pääkaupunkiseudun maistraateissa ei kuitenkaan enää käsitellä isyyden tunnustamisen vahvistamista koskevia asioita, vaan ne on siirretty käsiteltäväksi muissa maistraateissa seuraavasti:
- Helsingin, Länsi- ja Itä Uudenmaan maistraattien toimialueiden kuntien isyyden vahvistamisasiat käsitellään Lounais-Suomen maistraatissa, jos asian käsittelykielenä on suomi tai muu kuin ruotsi.
- Helsingin, Länsi- ja Itä Uudenmaan maistraattien toimialueiden kuntien isyyden vahvistamisasiat käsitellään Lounais-Suomen maistraatissa, jos asian käsittelykielenä on ruotsi.
- Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueen kuntien isyyden vahvistamisasiat käsitellään Länsi-Uudenmaan maistraatin Raaseporin yksikössä, jos asian käsittelykielenä on ruotsi.
Pääkaupunkiseudun maistraattien toimialueiden kuntien lastenvalvojat lähettävät isyyden tunnustamisen hyväksymistä koskevat asiakirjat suoraan niihin maistraatteihin, joihin asioiden käsittely on siirretty pääkaupunkiseudun maistraateista.
Sivun alkuun
Isyyden tunnustamisen oikeusvaikutukset
Kun isyys on vahvistettu tunnustamisella, syntyy lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Sen perusteella lapsella on oikeus saada elatusta isältään siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Tämän ikärajankin jälkeen on lapsella oikeus saada elatusta koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena.
Lapsi saa myös perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen ja heillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen.
Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana on äiti.
Keskinäinen sopimus
Vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti.
Huoltaja on samalla myös lapsen lakimääräinen edunvalvoja.
Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat sopia myös siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu sekä millä tavalla lapsi tapaa vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Vanhemmat voivat keskinäisellä sopimuksella uskoa lapsen huollon myös yksin isälle. Vanhempien tekemän sopimuksen vahvistaa sosiaalilautakunta, jolta saa lisätietoja asiasta.
Sivun alkuun
Tuomioistuimen päätös
Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa päätöksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lapsen vanhemman tai sosiaalilautakunnan hakemuksesta. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai päätös on aina tehtävä ennen kaikkea lapsen edunmukaisesti ja sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa, jos lapsen etu sitä vaatii.
Sivun alkuun