Aloitussivu / Palvelut / Kotikunta- ja väestötiedot / Ulkomaalaisten rekisteröinti

Ulkomaalaisten rekisteröinti

Ulkomaalaisten rekisteröinti

Suomessa asuvista henkilöistä merkitään perustiedot väestötietojärjestelmään. Rekisteröitäviä tietoja ovat mm. nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite.

Vakinaisesti Suomeen muuttaville henkilöille rekisteröidään kotikunta ja he saavat suomalaisen henkilötunnuksen. Oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään vuoden.

Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa.

EU-kansalaisen, joka aikoo jäädä Suomeen yli kolmeksi kuukaudeksi, on rekisteröitävä oleskelunsa poliisilla ennen rekisteröitymistään maistraattiin.

Ulkomaalaisen on lain mukaan ilmoitettava rekisteriin samat tiedot kuin Suomen kansalaisenkin, jos oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden. Rekisteröinti tapahtuu paikallisessa maistraatissa. Rekisteritietoja käytetään mm. vaalien järjestämisessä, verotuksessa, terveydenhuollossa, oikeushallinnossa ja tilastoinnissa.

Rekisteröinti tapahtuu paikallisessa maistraatissa.

Rekisteröityäkseen henkilön on henkilökohtaisesti käytävä asuinpaikkansa maistraatissa. Mukana oltava passi sekä voimassa oleva oleskelulupa. Muita rekisteröinnissä tarvittavia asiakirjoja ovat mahdolliset avioliittotodistukset, ero- ja kuolintodistukset ja lasten syntymätodistukset.

Rekisteröityvän henkilön tulee täyttää ja henkilökohtaisesti allekirjoittaa maistraatissa ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoituslomake sekä muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään.

Ulkomaalaisen perhetietoja rekisteröitäessä Suomen väestötietojärjestelmään, kaikkiin ulkomailta toimitettuihin asiakirjoihin on liitettävä ns. Apostille-todistus, jos ko. valtio on liittynyt Haagin sopimukseen.

Tietoja Haagin yleissopimuksesta sekä englanninkielinen luettelo siihen kuuluvista jäsenvaltioista löytyy Internet-osoitteesta:

http://hcch.e-vision.nl/index_en.php?act=conventions.authorities&cid=41

Mikäli valtio ei ole sopimuksen osapuoli, todistus toimitetaan kyseisen maan ulkoministeriöön, joka laillistaa asiakirjan oikean viranomaisen antamaksi.

Tämän jälkeen asiakirja toimitetaan Suomen edustustoon, joka puolestaan laillistaa ulkoministeriön virkamiehen todistuksen.

Sivun alkuun

Tilapäinen asuminen

Myös lyhytaikaisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi tietyissä tapauksissa saada henkilötunnuksen, mikäli hän tarvitsee sitä esimerkiksi työnteon takia. Hänelle ei kuitenkaan rekisteröidä kotikuntaa Suomessa eikä hänellä siten ole välttämättä samoja oikeuksia kuin Suomessa vakinaisesti asuvalla henkilöllä.  Ulkomaan kansalainen voi käydä rekisteröitymässä siinä maistraatissa jonka virka-alueella hän ilmoittaa asuvansa, verotoimistossa tai KELAssa. Rekisteröitymistä varten EU-kansalaiset tarvitsevat voimassaolevan passin tai virallisen kuvallisen henkilötodistuksen, sekä tilapäisen oleskelun jatkuessa yli kolme kuukautta, Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen. Muiden maiden kansalaisten tulee esittää voimassaoleva passi sekä oleskelulupa.

Sivun alkuun

Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti

Pohjoismaiden eli Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan (myös Färsaaret ja Grönlanti) välisiin muuttoihin sovelletaan Pohjoismaiden välistä, väestön rekisteröintiä koskevaa sopimusta.

Sopimuksen tarkoituksena on, että kaikki Pohjoismaiden välillä muuttavat olisivat merkittyinä vain yhden valtion väestörekisteriin kerrallaan ja toisaalta, ettei muuttaja jäisi kokonaan pois väestörekisteristä. Tulovaltion paikalliset rekisteriviranomaiset päättävät rekisteröimisen edellytyksistä.

Toisesta pohjoismaasta Suomeen muuttavan on käytävä maistraatissa ilmoittamassa maahanmuutostaan viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä.

Sivun alkuun