Aloitussivu / Palvelut / Ohjeita ulkosuomalaisille / Perustiedot

Perustiedot

Miksi henkilötietojen pitää olla väestötietojärjestelmässä ajan tasalla vaikka asuu ulkomailla ja onko väliä missä maassa henkilö asuu?

Kun Suomen kansalainen asuu ulkomailla, säilyvät hänen henkilö- ja asumistietonsa Suomessa ajantasaisina vain, jos hän itse huolehtii tietojensa ilmoittamisesta Suomeen. Ilmoituksen henkilö voi tehdä joko Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai viimeisen kotikuntansa maistraattiin tai lähimpään Suomen edustustoon nykyisessä asuinmaassaan. Tällaisia tietoja ovat muun muassa tiedot avioliitosta, avioerosta, lasten syntymästä ja asuinosoitteesta. Kun tiedot väestötietojärjestelmässä ovat ajantasaisia, on esimerkiksi Suomen passin saaminen nopeampaa.

Väestötietojärjestelmän tietojen perusteella määräytyvät monet henkilön oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi äänioikeusrekisterin laatiminen vaaleja varten perustuu näihin tietoihin. Väärä osoitetieto väestötietojärjestelmässä voi johtaa siihen, että viranomaisten yhteydenotot (äänioikeusilmoitus, asevelvollisuusasiat) eivät tavoita vastaanottajaa.

Väestötietojärjestelmä on keskeisin yhteiskuntamme perusrekisteri ja tietojen oikeellisuus on hyvin tärkeää useimmille viranomaisille. Esimerkiksi Kelan kannalta on tärkeää saada kattava henkilöhistoria, erityisesti eläkepäätösasioissa.

Norjassa, Tanskassa tai Islannissa asuvien Suomen kansalaisten on itse ilmoitettava henkilötietomuutoksista. Tällöin riittää, että edustustoon tai maistraattiin lähetetään ote asuinmaan väestörekisteristä, josta käy ilmi muutetut henkilötiedot.

Ruotsista henkilötietomuutokset välitetään virkateitse Suomen väestötietojärjestelmään Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Silloin kun henkilö on sekä Suomen että Ruotsin kansalainen, Ruotsi pitää heitä ainoastaan omina kansalaisinaan eikä ilmoita tietoja eteenpäin. Kaksoiskansalaisten täytyy siis itse huolehtia ilmoitusten tekemisestä.

Sivun alkuun

Muutto ulkomaille

Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, voi muutto olla joko tilapäistä tai vakinaista

Henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa.

Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Kiinteämpi yhteys Suomeen voi olla esimerkiksi perhe- ja sukulaisuussuhde, asunnon ominaisuuksiin ja asumiseen liittyvät seikat sekä henkilön työsuhteeseen tai toimeentuloon liittyvät seikat. Kotikunta elinolosuhteiden perusteella voi säilyä Suomessa, kun henkilö oleskelee ulkomailla yhtä vuotta pitempään hoitotoimenpiteen, määräaikaisen työsuhteen, opintojen tai vapaa-ajanvieton johdosta ja palaa tämän jälkeen välittömästi takaisin Suomeen.

Mutta kotikunnan ei voida katsoa enää olevan Suomessa silloin, kun yhtäjaksoinen ulkomailla asuminen kestää yli kolme vuotta.

Jos muutto on tilapäinen, säilyy henkilö Suomessa väestötietojärjestelmässä läsnäolevassa väestössä. Hänen kotikuntanaan Suomessa säilyy lähtöhetken kotikunta siihen kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Muuttoilmoitus tehdään kirjallisesti ja viimeistään viikon kuluttua muuton jälkeen. Ilmoitus on tehtävä myös tilapäisestä asumisesta, joka kestää yli kolme kuukautta. Muutto Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen on ilmoitettava joko www. muuttoilmoitus.fi kautta tai lomakkeella. Lomakkeen saa maistraatista tai postista.

Jos muutto ulkomaille on vakinainen eli henkilö muuttaa pysyvästi ulkomaille asumaan, siirretään hänet Suomen väestötietojärjestelmässä poissaolevaan väestöön. Hänen viimeiseksi kotikunnakseen jää se kunta, josta hän muutti ulkomaille. Muutto katkaisee siten myös osan kotikuntaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi äänioikeus kunnallisvaaleissa ja kotikuntaan sidotut kunnalliset oikeudet.

Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, muodostuvat hänen kansalliset oikeutensa ja velvollisuutensa eri asioissa eri tavoin ja siksi on tärkeää, että henkilö itse ottaa yhteyttä esimerkiksi verottajaan ja Kansaneläkelaitokseen jo ennen lähtöään ja ottaa selville, miten maastamuutto hänen kohdallaan eri viranomaisissa vaikuttaa ja minkälaisia ilmoitusvelvollisuuksia hänellä on viranomaisten suhteen. Tässä on suurena apuna viranomaisten verkkosivut, joista on helppo löytää myös yhteystiedot ja esimerkiksi sähköpostiosoitteet.

Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen on tärkeä ilmoittaa uudesta osoitteesta ulkomailla. Katso Uusi osoite ulkomailla 

Lisää tietoa löytyy myös Eläketurvakeskuksen esitteestä: 

Sivun alkuun

Avioliitto

Jotta avioliittotieto voidaan Suomessa merkitä väestötietojärjestelmään, tulee henkilön toimittaa alkuperäinen ja antomaassa virallisesti laillistettu avioliittotodistus tai virallisesti oikeaksi todistettu ja laillistettu jäljennös lähimpään Suomen edustustoon (formin.finland.fi) tai sen voi lähettää Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai viimeisen kotikunnan maistraatille. Koska avioliittotodistus on laadittu yleensä antomaan kielellä, tulee avioliittotodistuksen olla virallisen kääntäjän kääntämä, joko suomeksi tai ruotsiksi (tai englanniksi). Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan.

Lomake ” Ilmoitus ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta ”, on hyvä liittää alkuperäiseen todistukseen. Lomakkeen voi itse tulostaa tältä osiolta tai suomi.fi-palvelusta tai pyytää edustustosta. Edustustosta asiakirjat lähetetään virkateitse Suomeen.

Mikäli sukunimi on muuttunut avioliiton yhteydessä ja avioliittotodistus lähetetään suoraan maistraattiin on suositeltavaa liittää lomake ”Sukunimen valinta vihkimisen yhteydessä”. mukaan. Lomake löytyy lomakeosiosta.

Sivun alkuun

Rekisteröity parisuhde

Ilmoitus ulkomailla rekisteröidystä parisuhteesta Ilmoituslomake löytyy suomi.fi-sivustolta

Lisää tietoa löytyy avioliitto-osuudesta.

Sivun alkuun

Lapsen syntymä

Jotta lapsen syntymä voidaan Suomessa merkitä väestötietojärjestelmään, tulee hänestä toimittaa alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu ja laillistettu jäljennös lähimpään Suomen edustustoon (formin.finland.fi) tai sen voi lähettää Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai viimeisen kotikunnan maistraatille.

Koska päätös on laadittu yleensä antomaan kielellä, tulee päätöksen olla virallisen kääntäjän kääntämä, joko suomeksi tai ruotsiksi (tai englanniksi). Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan. Antomaassa virallisesti laillistettu syntymätodistus toimitetaan lähimpään Suomen edustustoon (formin.finland.fi) tai sen voi lähettää Länsi-Suomen maistraatin, Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai äidin viimeisen kotikunnan maistraatille.

Koska syntymätodistus on laadittu yleensä antomaan kielellä (englanti hyväksytään), tulee syntymätodistus olla virallisen kääntäjän kääntämä joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan. Syntymän rekisteröimiseksi tarvittavan selvityksen lisäksi maistraatille on toimitettava tiedot vanhemmista sekä näiden yhteystiedot.

Lomake ”Ilmoitus ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta ”, on hyvä liittää alkuperäiseen todistukseen. Lomake on saatavissa edustustoista sekä tältä osioilta tai suomi.fi-palvelusta. Edustustosta asiakirjat lähetetään virkateitse Suomeen. Lasten syntymätodistuksessa mainitaan yleensä molemmat vanhemmat. Jos vanhemmat ovat keskenään avioliitossa lapsen syntyessä, on lapsi automaattisesti aviolapsi.

Jos taas lapsi syntyy avopuolisoiden lapsena, tulee isyys vahvistaa, ennen kuin lapselle voidaan merkitä Suomessa isä.

Jos avopuolisoille, joista vain isä on Suomen kansalainen syntyy lapsi ulkomailla, ei lapsi saa automaattisesti Suomen kansalaisuutta isyyden tunnustamisen ja vahvistamisen jälkeenkään. Kansalaisuuden saa jättämällä täytetyn Kansalaisuusilmoitus-lomakkeen (KAN 4) joko paikallispoliisille Suomessa tai Suomen edustustoon ulkomailla. Käsin täytettävän lomakkeen voi tulostaa Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta http://www.migri.fi/. Kansalaisuusilmoituksen voi myös tehdä sähköisesti.

Sivun alkuun

Vieraassa valtiossa annetun isyyspäätöksen tunnustaminen

Vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, voidaan tunnustaa Suomessa ilman eri vahvistusta isyyslain 51 §:n nojalla. Tällöin suomalaista isyydentunnustamis- ja vahvistamismenettelyä ei tarvita.

Isyyspäätös

Päätöksellä tarkoitetaan esim. tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöstä sekä oikeustoimen vahvistamista tai rekisteröintiä, jos lapsen ja miehen välistä suhdetta pidetään tällaisen toimenpiteen seurauksena isyyssuhteena siinä valtiossa, jossa rekisteröinti tai muu toimenpide on suoritettu. Päätökseksi ei voida katsoa esimerkiksi asiakirjaa (kuten syntymätodistusta), jossa isäksi merkitseminen on perustunut ainoastaan asianosaisten antamaan ilmoitukseen. Tarvittaessa asianosaisten tulee toimittaa ao. valtion lainsäädännöstä selvitys, josta ilmenee, että kyseinen asiakirja on riittävä todiste ko. valtiossa isyyden todentamiseksi ja elatusvelvollisuuden perusteeksi. Lisäksi edellytetään, että asianosaisilla on ollut ko. valtiossa joko asuin- tai kotipaikka tai sen kansalaisuus.

Edellytysten täyttyessä maistraatti tallentaa isyyttä koskevan tiedon väestötietojärjestelmään vieraassa valtiossa annetun päätöksen perusteella. Päätöksen tulee olla alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös ja sen tulee olla myös asianmukaisesti laillistettu. Päätös tulee olla käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan.
Tarvittaessa voi hakemuksesta Helsingin käräjäoikeus vahvistaa tunnustetaanko isyydestä vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa.


Kts. myös Ulkomailla asuvan suomalaisen henkilötietojen päivitysvelvoite

Sivun alkuun

Vieraassa valtiossa annetun huoltopäätöksen tunnustaminen

Huoltopäätökset (vanhempainvastuun myöntäminen, käyttäminen, siirtäminen, rajoittaminen tai lopettaminen, oikeus lapsen huoltoon ja tapaamisoikeus), jotka on annettu EU:n alueella 1.3.2001 alkaen, ovat sellaisinaan Suomessa päteviä, jos niihin on lisätty lainvoimaisuutta osoittava EU:n säännösten mukainen todistus. Todistuksen saa päätöksen antaneelta viranomaiselta ja niitä ei tarvitse käännättää. Muut huoltopäätökset tulee olla alkuperäisiä tai antomaassa virallisesti oikeaksi todistettu jäljennöksiä ja niiden tulee olla myös asianmukaisesti laillistettuja. Päätös tulee olla käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan 

Avioero

Avioeropäätökset, jotka on myönnetty EU:n alueella 1.3.2001 alkaen, ovat sellaisinaan Suomessa päteviä, jos niihin on lisätty avioeron lainvoimaisuutta osoittava EU:n säännösten mukainen todistus. Todistuksen saa avioeropäätöksen antaneelta viranomaiselta ja niitä ei tarvitse käännättää.

Muut avioeropäätökset tulee olla alkuperäisiä tai antomaassa virallisesti oikeaksi todistettu jäljennöksiä ja niiden tulee olla myös asianmukaisesti laillistettuja. Päätös tulee olla käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan.

Nämä avioeropäätökset voi jättää edustustojen kautta Suomeen toimitettavaksi tai lähettää Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai toimittaa viimeisen kotikunnan maistraattiin.

Avioeropäätöksen tunnustamiselle tai tunnustamatta jättämiselle voi tarvittaessa hakea vahvistuksen Helsingin käräjäoikeudesta, joka voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa vai ei. Tämä päätös on kaikkia oikeudellisesti sitova. Lisäohjeita vahvistusta varten ovat saatavissa Helsingin käräjäoikeudesta. Käräjäoikeuden vahvistusta vaativaa avioeropäätöstä ei siten voi jättää edustuston välitettäväksi, vaan asianomaisen tulee hoitaa vahvistamiseen liittyvät selvitykset Helsingin käräjäoikeuteen.

Sivun alkuun

Uusi nimi

Jotta uusi etu- tai sukunimi (ei koske avioliiton kautta saatua nimeä) voidaan merkitä väestötietojärjestelmään, henkilön tulee toimittaa alkuperäinen ja antomaassa laillistettu päätös nimenmuutoksesta tai laillistettu ja virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös lähimpään Suomen edustustoon (formin.finland.fi) tai sen voi lähettää Länsi-Suomen maistraatin, Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai viimeisen kotikunnan maistraatille. Koska päätös on laadittu yleensä antomaan kielellä, tulee päätös olla virallisen kääntäjän kääntämä joko suomeksi tai ruotsiksi. (tai englanniksi). Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan.

Suomen kansalaisella, jolla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, on oikeus vaatia, että sukunimen määräytymiseen on sovellettava Suomen lakia. Nimenmuutoslomakkeita löytyy lomakeosiosta. Nimenmuutoslomakkeen voi toimittaa edustustoon tai viimeisen kotikunnan maistraatille.

Sivun alkuun

Uusi kansalaisuus

Lisää tietoa kaksoiskansalaisuudesta löytyy Maahanmuuttoviraston nettisivuilta (www.migri.fi). Toisen maan kansalaisuudestakin pitää ilmoittaa Suomen väestötietojärjestelmään. Suomi hyväksyy kaksoiskansalaisuuden ja kaksoiskansalaisuudella on merkitystä joissakin asioissa, kuten esim. asevelvollisuusasioissa.
Lue lisää: www.puolustusvoimat.fi.

Alkuperäinen ja antomaassa virallisesti laillistettu todistus/päätös uudesta kansalaisuudesta tai sen virallisesti oikeaksi todistettu ja laillistettu jäljennös lähimpään Suomen edustustoon (formin.finland.fi) tai sen voi lähettää Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai viimeisen kotikunnan maistraatille.

Koska päätös on laadittu yleensä antomaan kielellä, tulee päätöksen olla virallisen kääntäjän kääntämä, joko suomeksi tai ruotsiksi (tai englanniksi). Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu. Suomessa auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös kelpaa sellaisenaan.

Sivun alkuun

Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18–22-vuotiaana

Jos olet sekä Suomen että jonkin toisen valtion kansalainen, saatat menettää Suomen kansalaisuuden automaattisesti 22-vuotiaana. Sivulla kerrotaan, kuinka voit säilyttää Suomen kansalaisuutesi ja kuinka sinun tulee silloin toimia. Lue lisää:

Kuolintodistus

Jotta kuolintieto voidaan Suomessa merkitä väestötietojärjestelmään, tulee vainajasta toimittaa alkuperäinen ja antomaassa virallisesti laillistettu kuolintodistus tai laillistettu virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös lähimpään Suomen edustustoon (formin.finland.fi) tai sen voi lähettää Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari tai viimeisen kotikunnan maistraatille. Koska kuolintodistus on laadittu yleensä antomaan kielellä tulee kuolintodistus olla virallisen kääntäjän kääntämä joko suomeksi tai ruotsiksi. ( englanti hyväksyttään). Silloin kun käännös tehdään ulkomailla, on myös sen oltava laillistettu.

Lomake ” Ilmoitus ulkomailla kuolleesta Suomen kansalaisesta ” on hyvä liittää alkuperäiseen todistukseen. Lomake on saatavissa edustustoista tai sen voi itse tulostaa tältä osioilta tai suomi.fi-palvelusta. Edustustosta asiakirjat lähetetään virkateitse Suomeen.

Kuolintodistuksen antajan tulee olla lääkäri, jolla on sen maan lakien mukainen oikeus antaa kuolintodistuksia. Asiakirjan laillistaja vastaa siitä, että kuolintodistus on annettu antomaan lakien mukaisesti.

Jos vainaja kotiutetaan arkussa Suomeen haudattavaksi, kuolintodistuksen kirjoittaa oikeuslääkäri Suomessa. Kuolintiedot siirtyvät silloin koneellisesti väestötietojärjestelmään.

Myös puolison kuolemasta on ilmoitettava maistraattiin, jotta voidaan avioliitto voidaan merkitä päättyneeksi.

Sivun alkuun

Uusi osoite ulkomailla

Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen muita tärkeitä päivitettäviä tietoja ovat osoitetiedot. Henkilö voi ilmoittaa ulkomailla tapahtuneesta osoitteenmuutoksestaan joko suoraan Länsi-Suomen maistraatin Seinäjoen yksikköön, PL 168, 60101 Seinäjoki tai viimeisen kotikunnan maistraatille tai edustustoon. Uuden osoitteen voi myös ilmoittaa sähköpostiosoitteen kautta: address@maistraatti.fi.

Ajantasainen osoite ulkomailla takaa Suomen kansalaiselle sen, että hänelle voidaan toimittaa tieto äänioikeuden käyttämisestä, sekä eduskunta-, presidentin- että EU-vaaleissa ja tieto asevelvollisuudesta. Samoin ajantasainen osoite takaa sen, että henkilö voidaan häntä koskevissa asioissa helposti ja nopeasti tavoittaa. Lomake löytyy lomakeosiosta sekä suomi.fi-sivustolta, jossa ilmoituksen voi myös lähettää sähköisesti (sähköisen asiointipalvelun käyttäminen edellyttää tunnustautumista).

Sivun alkuun

Laillistaminen/Legalisoiminen - Apostille

Jotta ulkomailla, paitsi Pohjoismaat ja Viro (Viro kts. erillinen osuus) laadittu ulkomaan viranomaisen antama asiakirja saisi tarkoitetun oikeusvaikutuksensa Suomessa, on asiakirja laillistettava tai legalisoitava.

Asiakirjan laillistaminen on asiakkaan oikeusturvaan liittyvä toimenpide, jolla varmistetaan se, että todistuksen antajalla on oikeus antomaassa maan lakien mukaan tällaisen todistuksen antamiseen ja että se on annettu oikean sisältöisenä ja on pätevä asiakirja antomaassa. Esimerkiksi vihkitodistuksessa on tärkeää, että vihkijänä toimineella henkilöllä on oikeus maansa lakien mukaan vihkiä.

Laillistaminen tehdään kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko kyseinen maa allekirjoittanut Haagin yleissopimuksen vuodelta 1961 vai ei. Haagin sopimukseen liittyneistä maista toimitettu asiakirja on laillistettava ns. Apostille-todistuksella (leima tai paperinen todistus) . Muualta toimitettu asiakirja on laillistettava.

Sivun alkuun

Apostille

Asiakirja laillistetaan ns. Apostille -todistuksella (leima tai paperinen todistus), jos maa on liittynyt Haagin yleissopimukseen vuodelta 1961. Maat, jotka ovat liittyneet tähän Haagin sopimukseen:

Convention of 5 October 1961 Abolishing the Requirement of Legalisation for Foreign Public Documents,

josta myös saa tietoja siitä, mikä viranomainen tällaisen todistuksen antaa eri sopimusmaissa.

Jos tarvitset Apostille-todistuksen suomalaiseen asiakirjaan voi kääntyä lähimmän maistraatin puoleen.

Sivun alkuun

Laillistaminen / Legalisointi

Ellei ulkomaan asiakirjan antajana ollut maa kuulu Haag-sopimuksen piiriin, laillistetaan asiakirja niin, että antajamaan ulkoministeriö laillistaa asiakirjan oikean viranomaisen antamaksi ja sen jälkeen tuossa maassa toimivaltainen Suomen edustusto laillistaa asiakirjan liittämällä asiakirjaan todistuksen tuon ulkoministeriön virkamiehen oikeuden antaa tällaisia todistuksia.

Varmemmaksi vakuudeksi voi vielä pyytää Suomen ulkoministeriötä laillistamaan oman edustustonsa virkamiehen oikeus antaa tällaisia todistuksia.

Suomalainen asiakirja laillistetaan Ulkoasiainministeriössä. Lue lisää:

Käännökset

Koska asiakirjat yleensä on laadittu antomaan kielellä, tulee todistuksen olla virallisen kääntäjän kääntämä suomeksi tai ruotsiksi (myös käännös englanniksi hyväksytään). Myös käännös tulee laillistaa. Maistraatti voi harkinnan mukaan olla vaatimatta käännösten laillistamista.

Asiakirja voi tietysti käännättää myös Suomessa auktorisoidulla kielenkääntäjällä.

Ulkomailla asuvan suomalaisen henkilötietojen päivitysvelvoite

Ulkomailla asuva suomalainen on velvollinen päivittämään henkilötietonsa. Muutoksista tulee ilmoittaa maistraattien ylläpitämään Suomen väestötietojärjestelmään.

Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) velvoittaa ulkomailla oleskelevan Suomen kansalaisen ilmoittamaan välittömästi ulkomailla oleskelunsa aikana tapahtuneista henkilötietojen muutoksista, muun muassa lapsen syntymästä, avioliitosta, avioerosta ja nimenmuutoksesta.

Asiakirja, johon ilmoitettu tieto perustuu, voidaan lähettää joko Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari, henkilön viimeisen kotikunnan maistraattiin tai  lähimpään Suomen edustustoon nykyisessä asuinmaassa. Ulkomaisen asiakirjan täytyy olla alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös, ja se tulee käännättää joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Sekä alkuperäinen asiakirja että sen käännös tulee myös laillistaa.

Suomen kansalainen Ruotsissa

Yllä mainittu velvollisuus ei koske Suomen kansalaisia Ruotsissa koska tietojen välittämisestä on solmittu erillinen valtiosopimus.

Suomen ja Ruotsin kansalainen

HUOM.Tämä ei kuitenkaan koske suomalaisia joilla on myös Ruotsin kansalaisuus. He ovat edelleen velvollisia ilmoittamaan henkilötietomuutoksistaan. Esim. vaikka äiti on Suomen kansalainen lasten syntyessä, mutta lapsi saa sekä Ruotsin että Suomen kansalaisuuden, vanhemmat ovat velvollisia itse ilmoittamaan lapsen syntymästä väestötietojärjestelmään. Kannattaa aina tarkistaa omasta maistraatista tietojen ajantasaisuus esim. ennen passin hankkimista riippumatta siitä onko Suomen/Ruotsin kansalainen tai ainoastaan Suomen kansalainen.

Sivun alkuun

Milloin Suomeen tulosta on ilmoitettava viranomaisille?

Yhä useampi suomalainen viettää talven Etelä-Euroopassa tai vieläkin kauempana. Aika ajoin on herännyt kysymys, täytyykö tällaisesta paluusta ilmoittaa viranomaisille. Pääsääntö on, että jos vain lomailee muutaman kuukauden Suomessa, ei muuttoilmoitusta tarvitse tehdä maistraatille.

Maistraatille on tehtävä muuttoilmoitus, jos muutto Suomeen on pysyvä tai tilapäinen eli asuminen uudessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta (ei siis tarkoita aiemmin mainittua lomailua). Jos tiedät jo Suomeen tullessasi, että tulet asumaan täällä alle vuoden, ja muutat sen jälkeen takaisin ulkomaille, on muuttosi tilapäinen. Tällöin et saa kotikuntaa Suomesta, vaan sinulle merkitään väestötietojärjestelmään tilapäinen osoite. Tilapäisestä muutosta on kysymys myös silloin, kun oleskelu kestää mahdollisesti vähintään vuoden, mutta Suomeen tulon pääasiallisena syynä on esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen eikä Suomeen ole tarkoitus jäädä pysyvästi.

Jos aiot asua Suomessa vähintään vuoden, muutto on syytä ilmoittaa maistraatille vakinaisena, jolloin saat kotikunnan ja sen kuntalaisilleen tarjoamat edut. Jos tilapäiseksi ajateltu asumisesi muuttuukin vakinaiseksi, on myös siitä ilmoitettava maistraatille.

HUOM. Jos muutat Pohjoismaista sinun on käytävä henkilökohtaisesti maistraatissa

Voit myös tarvittaessa ilmoittaa maistraatille asuinosoitteestasi poikkeavan postiosoitteen.

Ulkomailla asuessasi sinun on syytä ilmoittaa maistraatille tai Suomen edustustolle asuinosoitteesi ja sen muutokset väestötietojärjestelmää varten. Ajantasainen osoite ulkomailla takaa sen, että sinulle voidaan toimittaa tieto äänioikeudestasi Suomen valtiollisissa ja EU-vaaleissa. Lisäksi sinua koskevissa asioissa Suomen viranomaiset voivat tarvittaessa tavoittaa sinut mahdollisimman nopeasti. Lue lisää: Uusi osoite ulkomailla

Ohjeet muuttoilmoituksen tekemiseen ja ulkomaisen osoitteen ilmoittamiseen löytyvät osoitteesta www.vrk.fi-->Muuttoilmoitus

Sivun alkuun

Verohallinto saa maistraateista tiedot vakituisista muutoista. Sinun on kuitenkin ilmoitettava itse tilapäisestä muutosta verotoimistoon, jos asut Suomessa yli kuusi kuukautta, koska silloin olet täällä verovelvollinen. Sinun on muistettava ilmoittaa myös osoitteen voimassaolon päättyminen.

Sivun alkuun

Kelan hallinnoima asumisperusteinen sosiaaliturva

Oikeutesi Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Se, milloin muuttoa pidetään sosiaaliturvan kannalta vakinaisena tai tilapäisenä, ei aina ole sama kuin maistraatin kotikuntalain mukaan tekemä ratkaisu kotikunnasta. Oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan perustuu lakiin asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ja tämän lain mukaisen ratkaisun tekee Kela.

Jos tarkoituksesi on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääset pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien ja voit saada Kelan etuuksia, joita ovat muun muassa sairaanhoito- ja lääkekorvaukset. Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Arvioitaessa Suomeen muuton vakinaisuutta huomioidaan muiden olosuhteiden ohella myös se, onko sinulla katsottu olevan kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa.

Vakinaisesti Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y 77. Kela antaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluville kirjallisen päätöksen asiasta ja myöntää Kela-kortin. Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen voi tarkistaa Kelan asiointipalvelusta.

Jos muutat Suomeen tilapäisesti asumaan, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu.

Siitä riippumatta, katsotaanko sinun muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan, sinulla voi olla oikeus sosiaaliturvaan Suomessa työskentelysi perusteella.

Sivun alkuun

Mahdollisuutesi saada julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa

Kiireellinen tai oleskelun aikana välttämätön hoito

Jos tarvitset Suomessa kiireellistä sairaanhoitoa, olet oikeutettu julkisen terveydenhuollon palveluihin. Jos sinulla ei ole kotikuntaa Suomessa tai sairaanhoito-oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon EU-lainsäädännön tai muun kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen nojalla, peritään hoidostasi asiakasmaksuna aiheutuneiden hoitokustannusten suuruinen maksu.

Osoitat sairaanhoito-oikeutesi julkisessa terveydenhuollossa joko eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai Kelan myöntämällä asiakirjalla
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla olet oikeutettu julkisessa terveydenhuollossa Suomessa oleskelusi aikana lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. Maksat hoidosta saman asiakasmaksun kuin Suomessa pysyvästi asuvat. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen ja Australian sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt osoittavat sairaanhoito-oikeutensa virallisella henkilöllisyystodistuksella tai passilla ja ilmoittamalla kotiosoitteensa.

Sivun alkuun

Hoitoon hakeutuminen Suomeen

Jos asut vakituisesti toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä ja haluat hakeutua Suomen julkiseen terveydenhuoltoon saamaan sairaanhoitoa, on sinun haettava asuinvaltiostasi ennakkolupaa tämän hoidon saamista varten. Ennakkoluvan myöntäjä vastaa hoitokustannuksistasi. Ennakkolupa myönnetään lomakkeella E 112 tai S2.

Sinun on ennen hoitoon hakeutumista selvitettävä, mihin sairaanhoitopiiriin tai terveyskeskukseen olet hakeutumassa. Huomioithan, että julkisella terveydenhuollolla on oikeus kieltäytyä ottamasta sinua potilaaksi, vaikka sinulla olisikin hoitoa koskeva ennakkolupa. On suositettavaa, että otat yhteyttä haluamaasi hoitopaikkaan ennen kuin tulet Suomeen. Sairaanhoito toteutetaan aina Suomessa hyväksytyn hoitokäytännön mukaan. Ennakkoluvan nojalla maksat itse hoitopaikassa samat asiakasmaksut kuin henkilö, jolla on kotikunta Suomessa.

Voit hakeutua hoitoon Suomeen myös ilman ennakkolupaa. Olet aina oikeutettu käyttämään Suomen yksityisen terveydenhuollon palveluja. Jos haluat saada hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ilman ennakkolupaa, ota hyvissä ajoin itse yhteys haluamaasi hoitopaikkaan. Sairaanhoitopiiri tai terveyskeskus voi antaa hoidon kustannuksista alustavan kustannuslaskelman, joka tarkentuu tutkimusten jälkeen. Sairaanhoitopiiri tai terveyskeskus voi pyytää myös ennakkomaksua. Hoito toteutetaan aina Suomessa hyväksytyn hoitokäytännön mukaan.

Sivun alkuun

Viron väestörekisteriasiakirjat

Virossa englanninkielisinä annettuja väestörekisteriasiakirjoja ei 1.7.2012 voimaan tulleen valtiosopimuksen perusteella tarvitse enää laillistaa Suomen viranomaisia varten, eikä vastaavia Suomessa annettuja asiakirjoja Viron viranomaisia varten – ns. Apostille-todistusta ei enää tarvita.

Viron osalta sopimus koskee seuraavia asiakirjoja:

  • syntymätodistus-ote
  • kuolintodistus-ote
  • vihkitodistus-ote
  • avioerotodistus-ote
  • todistus avioliiton esteiden tutkinnasta -ote
  • todistus nimenmuutoksesta -ote
  • väestörekisterinote

Kaikkia edellä mainittuja asiakirjoja voivat antaa englanninkielisinä ainoastaan Viron maakuntahallitukset. Lisäksi väestörekisterinotteita voivat antaa englanniksi myös kuntien, kaupunkien ja joissakin tapauksissa kaupunginosien viranomaiset sekä.

Sopimus ei koske Viron lähetystöjen antamia asiakirjoja.

Suomen osalta sopimus koskee seuraavia asiakirjoja:

  • ote väestötietojärjestelmästä, jonka saa maistraatista
  • evankelis-luterilaisten seurakuntien ja keskusrekisterien sekä ortodoksisen kirkon keskusrekisterin antama virkatodistus tai muu niiden jäsentietojärjestelmiin perustuva todistus
  • todistus Suomen lain mukaisesta oikeudesta mennä avioliittoon ulkomaan viranomaisen edessä, jonka saa maistraatista, seurakunnasta tai keskusrekisteristä

Sopimuksen ulkopuolisia asiakirjoja koskee edelleen Apostille-vaatimus.

Laillistamattomien asiakirjojen oikeellisuuden tarkistaminen

Sopimuksen mukaan kummankin maan viranomaisilla on mahdollisuus tarkistaa toisessa sopimusmaassa annetun asiakirjan oikeellisuus, jos sitä on aihetta epäillä.

Tällaisissa tilanteissa Viron viranomainen tekee Suomessa annetusta asiakirjasta varmennuspyynnön Väestörekisterikeskukselle. Vastaavasti Suomen viranomainen tekee Virossa annetusta asiakirjasta varmennuspyynnön Viron sisäministeriölle.

Sivun alkuun

Mistä saa otteen väestötietojärjestelmästä /esteettömyystodistuksen?

Otteen väestötietojärjestelmästä/ esteettömyystodistuksen voi myös tilata ulkomaille. Asiakas voi myös pyytää maistraatista että asiakirjaan liitetään samalla tilauksella apostillenkin, jos sellaista tarvitaan.  Maistraatti.fi ja Suomi.fi-sivustolta löytyy tilauslomake, kielivalikoima on suomi/ruotsi/englanti. Tilauksen voi myös tehdä Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, 68601 Pietarsaari.

Jos haluat ranskan-, saksan-, espanjan- tai italiankielisen otteen väestötietojärjestelmästä, tilaus tehdään Uudenmaan maistraatille, Helsingin yksikköön, PL 309, 00181 Helsinki. Tilauslomake on myös maistraatti.fi ja suomi.fi – sivustoilla (sama lomake kuin edellä olevassa kappaleessa mainittu).

Kenelle annetaan suomalainen henkilötunnus?

Tästä voit lukea lisää miten ja kenelle voidaan antaa suomalainen henkilötunnus

Henkilötunnus

Omien tietojen tarkistus

Alla olevan linkin kautta pääset palvelun josta voit tarkastaa tietoja, joita sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään. Voit tarkastaa voimassaolevat henkilötietosi, nimihistoriatietosi sekä mahdolliset kiinteistö- ja rakennusomistuksesi. Voit tarkastaa myös väestötietojärjestelmään tallennetut asuinhistoriatietosi. Muita historiatietoja voit tarkastaa maistraatissa. 

Väestörekisteriasioita koskeva laki

Sivun alkuun