Aloitussivu / Palvelut / Vesikulkuneuvorekisteri / Vesikulkuneuvorekisteri - usein kysyttyä

Vesikulkuneuvorekisteri - usein kysyttyä

Sivun alkuun

Mitä hyötyä tästä rekisteristä on; onko tarkoituksena ainoastaan ottaa käyttöön veneiden käyttöverotus?

Veneiden verotusta varten ei tarvita rekisteriä. Sen sijaan rekisteri on tärkeä muun muassa vene- ja konevarkauksien selvittämisessä. Myös jos esimerkiksi tietyssä venetyypissä on ilmennyt vakavia puutteita, voidaan asiasta varoittaa veneen omistajia rekisterissä olevien tietojen avulla. Lisäksi uusi rekisteröintikäytäntö tehostaa vesiliikenne- ja turvallisuusvalvontaa esimerkiksi hätä- ja katoamistapauksissa.

Sivun alkuun

Millä nimellä rekisteriä kutsutaan?

Edellistä rekisteriä kutsuttiin lähinnä moottorivenerekisteriksi, koska sen soveltamisalaan kuului pääasiassa moottoriveneitä. Vesikulkuneuvorekisteri saattaa kuulostaa vaikeaselkoiselta, joten yleisesti puhutaan venerekisteristä.

Rekisteritodistus toimii osoituksena veneeseen kohdistuvasta omistus- tai hallintaoikeudesta. Veneen omistaja voi rekisteröinnin avulla todistaa olevansa veneensä omistaja, jos hän on ilmoittanut tietonsa oikein.

Sivun alkuun

Mistä löydän vesikulkuneuvorekisterilain ja –asetuksen sekä hallituksen esityksen vesikulkuneuvorekisteristä?

Laki vesikulkuneuvorekisteristä 976/2006 ja valtioneuvoston asetus vesikulkuneuvorekisteristä 641/2007 löytyvät muun muassa osoitteesta www.finlex.fi ja Merenkulkuhallituksen tiedotuslehdestä (8/2007).

Hallituksen esitys löytyy osoitteesta www.eduskunta.fi. hakunumerolla HE 39/2006 vp.

Sivun alkuun

Mitä rekisteröinti maksaa?

Jos veneesi ei ole ennestään rekisterissä, sen ensirekisteröinti maksaa 30 €. Tietojen tarkistaminen ja jo rekisterissä olevien tietojen muuttaminen (muutosilmoitus) maksavat myös 30 €.

Sivun alkuun

Missä voin rekisteröidä veneeni?

Rekisteri-ilmoituksen voi tehdä missä tahansa maistraatissa ja niiden palveluyksikössä.

Sivun alkuun

Mikä on tarkka rekisteröintiraja?

Kysymys:
On hieman epäselvää, onko uudessa vesikulkuneuvolaissa moottoriteho 20 hv jo rekisteröitävä?

Vanhassa laissa luki "enemmän kuin 15 kW" ja uudessa lukee "vähintään 15 kW".

Pitääkö jotain pyöristyksiä miettiä esim. 15 kw = 20,4 hv?

Vastaus:

Laki sanoo:
Vesikulkuneuvorekisteriin on rekisteröitävä moottorilla varustetut vesikulkuneuvot, joiden moottoriteho on vähintään 15 kilowattia, sekä moottorilla tai purjeella varustetut vesikulkuneuvot, joiden rungon pituus on vähintään 5,5 metriä. (laki 976/2006 4 §)

Rekisteröidä voi myös vesikulkuneuvon, jota ei ole pakko rekisteröidä, senkin laki sallii. (laki 976/2006 6 §)

Tarkasti ottaen: 1 kW = 1,36 hv, 15 kW =20.4 hv, 20 hv=14.7 kW

Sivun alkuun

Montako hevosvoimaa on 15 kW (kilowattia)?

15 kilowattia on 20,4 hevosvoimaa. Vanhemmissa 20 hevosvoiman moottoreissa, joissa tehoa ei ole mainittu kilowatteina, voidaan olettaa, että perämoottorikoppaan merkitty teho (20 hevosvoimaa=14,7 kW) on oikea teho ja sellaisella moottorilla varustettua vesikulkuneuvoa ei sen vuoksi tarvitse rekisteröidä, ellei veneen rungon pituus ole vähintään 5,5 metriä.

Sivun alkuun

Pitääkö 5.5 metrinen ja 20 hv yhdistelmä rekisteröidä?

Kysymys:
Minua askarruttaa että onko veneeni juuri rekisteröintirajan alapuolella ja näin ollen ei tarvitse rekisteröidä tai onko minun rekisteröitävä veneeni? eli pitääkö 5.5 metrinen ja 20 hv yhdistelmä rekisteröidä?

Vastaus:
Moottorilla varustettu vesikulkuneuvo, jonka moottoriteho on moottorin valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 15 kilowattia, sekä moottorilla tai purjeella varustettu vesikulkuneuvo, jonka rungon pituus on valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 5,5 metriä, on rekisteröitävä siten kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään.

Tässä tapauksessa vene on rekisteröitävä pituuden perusteella. (laki 976/2006 4 §)

Sivun alkuun

Koskeeko rekisteröinti yhtä lailla sekä sisämoottoreita että perämoottoreita?

Kyllä, aiemmin moottorivenerekisterissä eroteltiin perämoottorit sisämoottoreista, mutta uuden lain mukaan rekisteröitäviä ovat kaikki moottoriteholtaan vähintään 15 kilowatin veneet.

Sivun alkuun

Pitääkö maksullisiin koulutuspurjehduksiin ja charterkuljetuksiin (vuokraveneet) käytettävät veneet rekisteröidä?

Kysymys:
Tarvitseeko alus rekisteröidä uuteen pienvenerekisteriin, vai onko alus jo kauppa-alusrekisterissä? Aluksella tehdään ainoastaan maksullisia koulutuspurjehduksia ja vuokravenepurjehduksia

Vastaus:
Laki vesikulkuneuvorekisteristä koskee kaikkia vesikulkuneuvoja:

Vesikulkuneuvot joiden moottorin teho on vähintään 15 kW (20,4 hv), sekä moottorilla tai purjeella varustetut veneet joiden rungon pituus on vähintään 5,5 metriä on rekisteröitävä. (laki 976/2006 4 §)

Rekisteröintivelvollisuus ei koske puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen veneitä, ei myöskään alus- tai kalastusalusrekisteriin rekisteröitäviä vesikulkuneuvoja eikä pelkästään kilpailukäytössä olevia veneitä. (laki 976/2006 5 §)

Vene tai alus, joka esimerkiksi on alusrekisterissä, voidaan rekisteröidä myös vesikulkuneuvorekisteriin. (laki 976/2006 6 §)

Sivun alkuun

Pitääkö myös vuokraveneet rekisteröidä?

Kyllä, mikäli niitä ei muun lainsäädännön perusteella tule merkitä alusrekisteriin (Alusrekisterilaki 512/1993).

Sivun alkuun

Väliaikainen käyttö, jolloin venettä ei tarvitse rekisteröidä – mitä tarkoittaa?

Kysymys:
Onko niin, että lain mukaan rekisteröinti pitää tehdä vain, jos venettä käytetään Suomen aluevesillä? Jos tulee veneellä Suomeen, niin saako käyttää sitä tilapäisesti siellä rekisteröimättä. Onko sillä merkitystä, onko Suomen kansalainen vai ei?

Tarkoittaako tilapäisyys jotakin määräaikaa ja jos, minkälaisina periodeina? Jos siis vene on poissa maasta esimerkiksi 4,5,6,7 tai 8 kuukautta ja taas maassa vastaavasti tai jos vene on Suomessa esim. 2 vuotta ja lähtee taas?

Vastaus:
Lähtökohtaisesti tulee toimia, kuten lain 8 §:n 2 momentissa lukee: Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa ei saa käyttää vesiliikenteessä ennen kuin se on merkitty rekisteriin, jollei tässä laissa toisin säädetä. Tässä tapauksessa on vaikeata sanoa, voiko rekisteröintivelvollisuuden jättää tekemättä, jos ei käy Suomen aluevesillä. Muille vastaavassa tilanteessa on suositeltu rekisteröintiä joka tapauksessa, ettei synny väärinkäsityksiä, jos ja kun saapuu Suomen aluevesille.

Tilapäisyydestä on olemassa seuraava tulkinta, joka löytyy lain hallituksen esityksestä: "Väliaikaisesta käytöstä puhutaan esimerkiksi silloin, kun ulkomailla vakinaisesti asuva veneen omistaja matkustaa veneellään Suomeen lomailun tai vierailun yhteydessä. Jos taas venettä käytetään Suomessa joka kesä tai sitä myös säilytetään täällä ympärivuotisesti, on se rekisteröitävä."

Lain 8 §:n 2 momentissa lukee ” Sellaista tilapäisesti Suomessa olevaa vesikulkuneuvoa, jonka omistajalla tai haltijalla ei ole kotikuntaa tai kotipaikkaa Suomessa, saa käyttää Suomessa rekisteriin ilmoittamatta.” Eli tästä voi todeta, että suomalaisen tai ulkomaalaisen henkilön tulee rekisteröidä veneensä, mikäli hän käyttää sitä Suomessa muuten kuin tilapäisesti. (laki 976/2006 8 §)

Edellä olevien esimerkkien perusteella vene tulisi rekisteröidä, koska suurimmassa osassa kysymyksessä mainituista esimerkeistä vene ei olisi väliaikaisessa käytössä.

Rekisteröinnin voi tehdä missä tahansa maistraatissa. (laki 976/2006 3 §)

Sivun alkuun

Miten määritellään väliaikainen käyttö ja missä tapauksessa väliaikaisessa käytössä oleva vene tulee rekisteröidä?

Väliaikaisesta käytöstä puhutaan esimerkiksi silloin, kun ulkomailla vakinaisesti asuva veneen omistaja matkustaa veneellään Suomeen lomailun tai vierailun yhteydessä. Jos taas venettä käytetään Suomessa joka kesä ja sitä myös säilytetään täällä ympärivuotisesti, on se rekisteröitävä.

Sivun alkuun

Voinko käyttää venettäni, jos rekisteröinti on saatettu vireille, mutta rekisteritodistusta ei ole annettu?

Kun vesikulkuneuvon rekisteröinti on saatettu vireille maistraatissa, mutta rekisteritodistusta ei vielä ole annettu asiakkaalle (tietoja puuttuu, lopullista kauppahintaa ei ole maksettu, ruuhkaa maistraatissa tai muu vastaava syy, joka vaatii tarkempaa selvitystä) voi maistraatti antaa asiakkaalle valokopion rekisteri-ilmoituslomakkeesta, jonka diaarimerkintä ja/tai leima osoittaa, että asiakas on jättänyt rekisteröinti-ilmoituksen maistraattiin. Jos rekisteritodistusta pyydetään esitettäväksi valvontatilanteessa voi vesikulkuneuvon kuljettaja esittää tämän todisteen ilmoitusasiakirjojen jättämisestä ja hänen tulee sen jälkeen valvontaviranomaisen antaman kohtuullisen määräajan kuluessa käydä esittämässä rekisteritodistus tarkastuksessa osoitettavalle valvontaviranomaiselle, kuten on säädetty vesiliikennelain (463/1996) 13 §:ssä.

Vesiliikennelain (463/1996) 13 § Asiakirjojen esittämisvelvollisuus: Vesikulkuneuvon kuljettajaa sekä kulkuneuvoa ja sen varusteita koskevat erikseen säädetyt tai määrätyt asiakirjat on pidettävä mukana vesikulkuneuvon ollessa käytössä. Tällaisen asiakirjan puuttuessa on vesikulkuneuvon kuljettaja velvollinen valvontaviranomaisen antaman kohtuullisen määräajan kuluessa esittämään asiakirjan kotipaikkansa valvontaviranomaiselle tai muulle tarkastuksessa osoitettavalle valvontaviranomaiselle.

Sivun alkuun

Vene myydään moottoritta – miten ilmoitetaan rekisteriin?

Kysymys:
Asiakkaalla on rekisterissä oleva vesikulkuneuvo, hän myy veneen, mutta pitää moottorin itsellään.

Uudella omistajalla on nyt siis vain vene ja hän ostaa moottorin sitten "kun sopiva jostain sattuu löytymään".

Miten rekisteröidään?

Vastaus:
Jos veneessä ei ole moottoria tai purjetta, niin rekisteröintivelvoitetta ei ole. Veneen voi toki haluttaessa rekisteröidä ilman moottoria.

Kun veneeseen on hankittu on moottori, niin rekisteröintivelvoite saattaa tulla, jos rekisteröintirajat täyttyvät. (laki 976/2006 6 §)

Sivun alkuun

Ulkomaalaisen omistama vene, missä rekisteröidään?

Kysymys:
Voiko ulkomaalaisen omistaman veneen rekisteröidä missä tahansa maistraatissa?

Vastaus:
Kyllä. (laki 976/2006 3 §)

Sivun alkuun

Jos tulee Ruotsista Suomeen ystävän veneellä, pitääkö rekisteröidä vene täällä Suomessa?

Kysymys:
Jos saa lainaksi ruotsalaisen ystävän veneen ja kuljettaa sitä Suomen alueella, niin tuleeko rekisteröidä Ruotsin lipun alla oleva vene Suomen vesikulkuneuvorekisteriin?

Vastaus:
Tässä tarkoitettaneen väliaikaista käyttöä. Mainitussa esimerkissä ei rekisteröidä ystävän venettä Suomen rekisteriin.

Mutta jos vene olisi pysyvästi täällä, se tulisi rekisteröidä vesikulkuneuvorekisteriin. (laki 976/2006 8 §)

Sivun alkuun

Kilpailukäytössä olevat vesikulkuneuvot – mitä ne ovat?

Kysymys:
Uuteen lakiin vesikulkuneuvorekisteristä on kirjattu pelkästään kilpailukäytössä olevaa venettä koskeva poikkeus (2. luku 5§).

Erään liiton jäsenten keskuudessa on herännyt keskustelu siitä, mitä tarkoitetaan käsitteellä "pelkästään kilpailukäytössä oleva vesikulkuneuvo” ?

Onko käsitteen tulkinnasta mahdollista saada lisätietoja?

Vastaus:
Pääsääntöisesti pelkästään kilpailukäytössä oleva vesikulkuneuvo määritellään sen käyttötarkoituksen perusteella. Rekisteröintivelvollisuus ei poikkeuksellisesti koske vesikulkuneuvoja, jotka on rekisteröity kansallisiksi tai kansainvälisiksi kilpaveneiksi (ovat kilpaveneluokassa) ja jotka ovat ainoastaan kilpailukäytössä tai joita käytetään kilpailuun harjoittelua varten.

Vesikulkuneuvot, joita käytetään sekä kilpailuihin että vapaa-ajan viettoon tulee rekisteröidä. Tulkinnoissa lisätietoja antavat veneilytarkastajat(at)fma.fi tai Merenkulkulaitoksen veneily-yksikkö, p. 0204 48 40.

Moni vene on tehty sekä retki/matka- (vapaa-aika ja urheilukäyttö) että kilpailukäyttöön. Tulkinnan mukaan kilpavene on vene, jota käytetään AINOASTAAN kilpailuihin. Tämä tarkoittaa sitä, että venettä ei käytetä muuhun tarkoitukseen (esimerkiksi viikonloppupurjehduksiin). Kilpailuiksi katsotaan esimerkiksi luokkamestaruus-, SM-, MM- ja muut vastaavat kilpailut.

Kilpailuihin käytettäviä veneitä ei voida käyttää vapaa-ajan viettoon, koska ne ovat luonteeltaan sellaiseen sopimattomia ("extreme"). Niin sanotut perhepurjehduskilpailut eivät ole lain tarkoittamia kilpailuja.

Saman luokan veneissä on sekä retki-/matkaveneitä että kilpailuveneitä.

Yleisellä tasolla ei voida sanoa, onko jonkun tietyn luokan vene kilpavene vai ei. Veneen todellinen käyttö ratkaisee. Todistustaakka on kuitenkin aina veneen omistajalla. (laki 976/2006 5 §)

Sivun alkuun

Miten tulkitaan ainoastaan kilpailukäyttöön tarkoitettua vesikulkuneuvoa?

Pääsääntöisesti pelkästään kilpailukäytössä oleva vesikulkuneuvo määritellään sen käyttötarkoituksen perusteella. Rekisteröintivelvollisuus ei poikkeuksellisesti koske vesikulkuneuvoja, jotka on rekisteröity kansallisiksi tai kansainvälisiksi kilpaveneiksi (ovat kilpaveneluokassa) ja jotka ovat ainoastaan kilpailukäytössä tai joita käytetään kilpailuun harjoittelua varten.

Vesikulkuneuvot, joita käytetään sekä kilpailuissa että vapaa-ajanvietossa tulee rekisteröidä.

Tulkinnoissa lisätietoja antavat veneilytarkastajat(at)fma.fi tai Merenkulkulaitoksen veneily-yksikkö, p. 0204 48 40.

Sivun alkuun

Miten suhtaudutaan sellaisten vesikulkuneuvojen rekisteröintimahdollisuuteen/ -velvollisuuteen, jotka ovat ominaisuuksiltaan ”erikoisia”, kuten entiset kauppa-alukset, ponttonisaunat ynnä muut rakennelmat? Miten osoitetaan, että vesikulkuneuvot, jotka ovat samanaikaisesti sekä alus- tai kalastusalusrekisterissä että vesikulkuneuvorekisterissä ovat huvikäytössä?

Epäselvissä tapauksissa lisätietoja antavat veneilytarkastajat(at)fma.fi tai Merenkulkulaitoksen veneily-yksikkö, puh. 0204 48 40.

Sivun alkuun

Miten osoitetaan, että vesikulkuneuvot, jotka ovat samanaikaisesti sekä alus- tai kalastusalusrekisterissä että vesikulkuneuvorekisterissä ovat huvikäytössä?

Epäselvissä tapauksissa lisätietoja antavat veneilytarkastajat(at)fma.fi tai Merenkulkulaitoksen veneily-yksikkö, puh. 0204 48 40.

Sivun alkuun

Suurin henkilöluku - miten määritellään?

Kysymys:
On vuonna 1979 valmistettu vene, joka ei ole aiemmin ollut rekisterissä. Vene on ostettu n.3 vuotta sitten. Nyt yritetään selvittää, mikä on tällaisen veneen suurin henkilöluku - vai saako sen haltija päättää? Myynti-ilmoituksissa on näkynyt jopa 8:lle "rekisteröityjä" samanlaisia veneitä.

Vastaus:
Mikäli valmistajan ilmoittamaa maksimihenkilömäärää ei ole tiedossa, käytetään yleisesti veneen makuupaikkojen määrää.

Lähtökohtana on, että rekisteriin tallennetaan valmistajan ilmoittama suurin sallittu henkilöluku tai valmistajan ilmoituksen puuttuessa luotettava arvio henkilöluvusta (asetuksen 3 §:n 9 kohta). Asuttavissa veneissä voidaan käyttää veneen makuupaikkojen määrää henkilöluvun määrittämiseksi, mikäli veneen valmistaja ei ole ilmoittanut veneen suurinta henkilölukua. Muutoin voidaan käyttää veneen pituutta (esimerkiksi kahdeksan metrisessä veneessä suurin henkilöluku olisi kahdeksan henkilöä, kunhan se on mahdollista ja erityisesti turvallista muuan muassa kokonaiskantavuuden osalta). Pienemmissä veneissä (esim. avoveneissä) henkilöluku voidaan arvioida istumapaikkojen mukaan, mikäli veneen valmistaja ei ole ilmoittanut veneen suurinta henkilölukua. Nk. avoveneillä veneiltäessä on veneessä olijoiden mahduttava istumaan ja yleensä käytetään laskennassa 50 cm per henkilö. Lähtökohtana voidaan pitää, että henkilöluku merkitään ilmoituksen mukaan, eikä maistraatin tarvitse asiaa tutkia. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää lisätietoja veneilytarkastajat[a]fma.fi.

Sivun alkuun

Suurin henkilöluku - aiheuttaako käyttörajoituksia?

Kysymys:
Miten henkilölukuun suhtaudutaan? Onko ilmoittajan antama satunnainen luku, jonka voi liivejä mukaan keräämällä ylittää vai aiheuttaako käyttörajoituksia?

Vastaus:
Viime kädessä valvontaviranomaiset arvioivat onko suurin sallittu henkilöluku arvioitu oikein ja päättävät vesiliikennelain (463/1997) mukaan, onko veneen käyttö turvallista ilmoitetulla henkilöluvulla ja tuleeko veneen käyttö mahdollisesti keskeyttää.

Sivun alkuun

Miten veneen pituus mitataan?

Vesikulkuneuvorekisterilain mukaan veneet mitataan niiden runkopituuden (kohta 2 alla) perusteella; Huviveneisiin liittyvän standardin EN ISO 8666 mukaan veneen pituutta mitataan useammalla eri tavalla. Mittayksikkönä käytetään metriä.

1. maksimi pituus (Lmax), joka on veneen kokonaispituus mitattuna keulan uloimmasta osasta perän uloimpaan osaan. Tämä pitää sisällään kaikki kiinteät osat, kuten törmäyslistat, keulapuomit, kaiteet, peräsimet, vetolaitteet,
kiinteät uimatasot. Mittaan ei sisällytetä perämoottoria tai osia, jotka saa irrotettua ilman työkaluja. Tätä pituutta käytetään yleisimmin ilmoitettaessa veneen pituus esimerkiksi myyntiesitteissä.

Ne irroitettavat rungon osat jotka vaikuttavat veneen hydrostaattisiin tai dynaamisiin ominaisuuksiin veneen ollessa liikkeellä tai paikallaan, lasketaan kuitenkin mukaan pituuteen. Näin ollen esim. kantosiivet lasketaan mukaan veneen rungon pituuteen, vaikka ne olisivatkin irroitettavia.

2. runkopituus (Lh), joka on kuten edellinen, mutta ilman törmäyslistoja, keulapuomia, kaiteita tms.

3. vesilinjapituus (Lwl) on veneen rungon pituus vesirajasta mitattuna.

Veneen mitat

Tämän lisäksi aluksia (entisiä kauppa-aluksia muiden vastaavien lisäksi) mitataan vuoden 1966 kansainvälisen lastiviiva - yleissopimuksen mukaan. Lisätietoja antavat veneilytarkastajat[a]fma.fi tai Merenkulkulaitoksen veneily-yksikkö, puh. 0204 48 40.

Sivun alkuun

Kunnan ja valtion omistamat veneet – mitä veneitä koskee?

Kysymys:
Koskeeko laki valtion omistamia, esimerkiksi ympäristöhallinnon veneitä?

Vastaus:
Valtion ja kuntien veneet tulee rekisteröidä, poikkeuksena puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vesikulkuneuvot. (laki 976/2006 5 §)

Sivun alkuun

Ilmoituslomake ja liitteet – voiko ne toimittaa faksilla maistraattiin? Tarvitaanko oikeiksi todistettuja asiakirjoja?

Kysymys:
Riittääkö ilmoituslomakkeiden ja liitteiden toimittaminen faksilla? Vaaditaanko oikeaksi todistettuja asiakirjoja?

Vastaus:
Ilmoituslomakkeen ja liitteet voi lähettää maistraattiin myös faksilla. Tarvittaessa maistraatti voi pyytää liitteitä esitettäväksi alkuperäisinä, jolloin niistä voidaan ottaa maistraattiin jäljennös.

Tapana on, että viranomaiselle toimitetut asiakirjajäljennökset ovat oikeaksi todistettuja.

Sivun alkuun

Kuka voi allekirjoittaa ilmoituslomakkeen?

Kysymys:
Tietojen tarkistuksen yhteydessä ilmoittaja on monesti joku muu kuin omistaja (isä, puoliso, poika, naapuri). Voiko muu ilmoittaja kuin omistaja allekirjoittaa ilmoituslomakkeen missään tapauksessa vai vain valtakirjalla?

Vastaus:
Lain 7 §:n mukaan omistajan on tehtävä maistraatille kirjallinen ilmoitus. Ilmoituslomakkeen voi allekirjoittaa omistaja, osaomistaja tai joissakin tapauksissa haltija. Myös valtakirjalla valtuutettu henkilö voi allekirjoittaa ilmoituslomakkeen. (laki 976/2006 7 §)

Sivun alkuun

Omistajan lisäys tietojen tarkistuksessa, onko maksullinen?

Kysymys:
Tietojen tarkistuksen yhteydessä ilmenee, että veneen toisena omistajana olevaa puolisoa ei näy aikaisemmissa rekisteritiedoissa tai asiakirjoissa omistajana. Pitääkö asiakkaan maksaa nyt uudesta todistuksesta rekisteröintimaksu?

Vastaus:
Pääsääntönä on, että jos jotakin on omistussuhteissa muuttunut esim. kaupan tai lahjoituksen kautta, niin maksu peritään. Saannosta tai omistussuhteista on esitettävä luotettava selvitys maistraatille. (laki 976/2006 9 § 2 mom. ). Tietojen tarkistuksen yhteydessä annettava uusi rekisteritodistus maksaa 30 €.

Sivun alkuun

Jollekin veneelle on annettu uusi rekisteritunnus tietojen tarkistuksen yhteydessä, miksi?

Kysymys:
Jollekin veneelle on annettu uusi rekisterinumero, kun tietoja on käyty tarkistamassa. Teippaus on ihan merkittävä kustannus.

Vastaus:
Jos kyseessä on ollut koevene, niin koeveneen tunnuksen kirjainosa on uuden lainsäädännön mukaan nyt E – koeveneiden rekisteritunnus muuttuu aina tarkistuksessa.

Ei-koeveneen osalta tilannetta selittää seuraava:
Vanhassa venerekisterikannassa on ollut tuplatunnuksia, ts. sama rekisteritunnus on aikoinaan annettu kahteen tai useampaan veneeseen. Muistettakoon, että vanhan venerekisterikannan tietojen historia ulottuu monta kymmentä vuotta taaksepäin, rekisteriä pidettiin manuaalisena 90-luvulle asti ja tuplatunnusongelma juontaa juurensa tämän manuaalisen rekisterin ajoille. Kun tarkistukseen tulee vene, jossa on ns. tuplatunnus, niin väistämättä jommallekummalle joudutaan antamaan uusi tunnus.

Sivun alkuun

Tuleeko rekisterissä olevan veneen omistajan jättää voimassa oleva rekisteritodistus tietojen tarkistamisen tai muun ilmoituksen yhteydessä?

Kysymys:
Tuleeko rekisterissä olevan veneen omistajan jättää voimassa oleva rekisteritodistus tietojen tarkistamisen tai muun ilmoituksen yhteydessä?

Vastaus:
Entisestä rekisteritodistuksesta on apua tietojen tarkistuksessa ja ilmoituksen käsittelyssä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse jättää maistraattiin, koska maistraatti voi ottaa siitä kopion.

Postitse ilmoituksen tekevien toivotaan liittävän mukaan rekisteritodistuksesta jäljennöksen, välttämätöntä se ei kuitenkaan ole. Maistraatti voi sen tarvittaessa erikseen pyytää.

Jos rekisteri-ilmoituksen käsittely jää maistraatissa vireille (ei esim. ehditä tekemään odottaessa), annetaan tarvittaessa maistraatin vastaanottomerkinnöin varustetusta ilmoituslomakkeesta kopio, jota ilmoittaja voi pitää mukana veneillessä kunnes saa uuden rekisteritodistuksen.

Tietojen tarkistuksen yhteydessä voidaan maksusta antaa asiakkaalle rekisteriote, jonka saa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Otteessa on kaikki rekisteriin ko. vesikulkuneuvosta merkityt tiedot. Ote on maksullinen.

Sivun alkuun

Miten omistusoikeus voidaan osoittaa vanhoissa vesikulkuneuvoissa?

Kysymys:
Miten omistusoikeus voidaan osoittaa vanhoissa vesikulkuneuvoissa, jotka ovat tulleet rekisteröintivelvollisiksi uuden lain myötä?

Vastaus:
Vesikulkuneuvon omistusoikeuden osoittamiseksi löytyy veneen omistajalta ilmoituksen tueksi yleensä asiakirjoja esimerkiksi vakuutus- tai katsastuskirja, vaikka esimerkiksi kauppakirja olisi kadonnut tai sitä ei ole.

Maistraatin pitää kuitenkin lain mukaan voida todeta, että vesikulkuneuvon omistusoikeus on luotettavasti selvitetty.

Joissakin tilanteissa, esimerkiksi muiden asiakirjojen ollessa puutteeelliset, joudutaan käyttämään veneen omistajan kirjallista vakuutusta, johon tarvittavan lomakkeen saa maistraatista. (laki 976/2006 13 §, asetus 641/2007 4 § ) 

Sivun alkuun

Miten osoitetaan vesikulkuneuvon omistusoikeus, jos esimerkiksi kauppakirja tai muu todistus saannosta puuttuu?

Uuden lain myötä rekisteröintivelvollisuuden piiriin tulleen ja kauan sitten hankitun veneen kohdalla tilanne voi olla tällainen. Vesikulkuneuvon omistusoikeuden osoittamiseksi löytyy veneen omistajalta ilmoituksen tueksi kuitenkin yleensä muita asiakirjoja, esimerkiksi vakuutus- tai katsastuskirja, vaikka esimerkiksi kauppakirja olisi kadonnut tai sitä ei ole. Maistraatin pitää lain mukaan voida todeta, että vesikulkuneuvon omistusoikeus on luotettavasti selvitetty.

Joissakin tilanteissa, esimerkiksi muiden asiakirjojen ollessa puutteelliset, joudutaan käyttämään veneen omistajan kirjallista vakuutusta omistusoikeudestaan. Tähän tarvittavan lomakkeen saa maistraatista.

Sivun alkuun

Omistusoikeus - onko kauppakirja riittävä dokumentti veneen rekisteröintiin?

Kysymys:
Kyseessä vanha vene, joka tuotu Ruotsista Suomeen ja joka ei ole ollut Suomen venerekisterissä. Veneen tyyppi on helposti tunnistettavissa ja internetistä löytyy ko. mallille tekniset tiedot. Veneessä ei ole tyyppikilpeä. Myyjältä löytyy kuitti maksetusta kauppahinnasta, mutta ei muita dokumentteja.

Pystyykö rekisteröimään veneen ongelmitta? Riittääkö tässä tapauksessa kauppakirja dokumentiksi rekisteröintiä varten vai tarvitaanko lisäpapereita (esim. kopiota tuosta edellisen kaupan kuitista?)

Vastaus:
Venettä ostettaessa kannattaa varmistaa myyjän omistusoikeus veneeseen ja moottoriin (ettei niitä ole varastettu tmv.). Tässä tapauksessa rekisteröinti maistraatissa onnistuu, kunhan pystyy esittämään nykyisestä omistusoikeudesta sellaisen asiakirjan, josta käy ilmi, että omistusoikeus on siirtynyt ostajalle, esim. kauppakirja tai luovutustodistus. (laki 976/2006 13 §, asetus 641/2007 4 § )

Sivun alkuun

Miksi rekisterin tietoihin ei vaadita MMSI-numeroa?

Kysymys:
Mitä hyötyä on rekisteristä on onnettomuustapauksissa, kun rekisteritiedoista puuttuu esim. MMSI-numero? Eikö juuri sen sitominen aluksen muihin tietoihin nopeuttaisi pelastustoimenpiteitä?

Vastaus:
MMSI-numeron voi ilmoittaa rekisteröinnin yhteydessä lisätietona, jolloin se merkitään lisätietoihin ja on nähtävissä esim. valvontaviranomaisen tekemissä rekisterikyselyissä.

Muutoin voidaan esim. MRCC:n kautta saada yhteys purjeveneeseen sen rekisteritunnuksen kautta. Ficoran sivuilta löytyi tietty määrä MMSI-numeroita. Rekisterin soveltamisalaan kuuluvat kuitenkin kaikki purje- ja moottoriveneet, joiden pituus on vähintään 5,5 metriä sekä moottoriteholtaan vähintään 15 kW:n veneet, joten aika monessa vesikulkuneuvossa ei ole tällä hetkellä minkään tyyppistä VHF-laitetta, jotka välittävät MMSI-numeroa.

Sivun alkuun

Miksi purjeveneestäkin pitää ilmoittaa suurin nopeus? Miten määritellään purjeveneen suurin nopeus, moottorilla vai ilman?

Kysymys:
Miksi purjeveneestäkin pitää ilmoittaa suurin nopeus?
Miten määritellään purjeveneen suurin nopeus, moottorilla vai ilman?

Vastaus:
Asetuksen 3 §:n mukaan vesikulkuneuvosta on talletettava rekisteriin valmistajan ilmoittama suurin nopeus.

Lähtökohtaisesti tulisi ilmoittaa valmistajan ilmoittama suurin nopeus kyseiselle vesikulkuneuvo/moottori-yhdistelmälle.

Mikäli valmistajan antama tieto ei ole saatavissa tai on muuttunut, purjeveneissä suurin nopeus on omistajan tai haltijan ilmoitus suurimmasta nopeudesta moottorilla ajettaessa. Moottoriveneissä voidaan ilmoittaa kokemusperäinen arvio suurimmasta nopeudesta. (asetus 641/2007 3 § )

Sivun alkuun

Saavatko purjeveneet uuden rekisteritunnuksen, vaikka niillä jo purjetunnus? Pitääkö vanhat purjetunnukset L-xxx muuttaa uuteen muotoon FIN-xxx?

Kysymys:
Eivät kai purjeveneet saa uutta tunnusta, kun niillä on jo yksilöllinen purjetunnus, vanhoissa veneissä muotoa L-nnnn ja uudemmissa FIN-nnnn. Pitääkö tässä uudistuksessa esim. muuttaa L-alkuiset purjetunnukset muotoon FIN-muotoon?

Vastaus:
Purjeveneet ja kaikki muut uudet rekisteriin tulevat vesikulkuneuvot saavat uuden sattumavaraisen tunnuksen.

Purjeveneiden purjetunnukset pysyvät muuttumattomina (ei tarvitse muuttaa purjeen L tunnusta FIN tunnukseksi). Rekisteritunnusten sijoittelusta veneeseen annetaan määräykset vesikulkuneuvorekisteristä annetun asetuksen 7 §:ssä.

Sivun alkuun

Miksi purjetunnusta ei saa rekisteritunnukseksi?

Kysymys:
Miksi tunnuksissa ei voitu yhtenäistää purjeveneiden osalta purjenumeroa (FIN-tunnus) ja rekisterinumeroa? Tällöin ei tarvittaisi yhteen alukseen sidottua kolmea eri tunnusta. (purjenumero, MMSI, rekisteritunnus)

Vastaus:
Lainmuutoksen tarkoituksena oli perustaa yksi valtakunnallinen rekisteri, jossa kaikki rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuuluvat vesikulkuneuvot ovat. Muuta keskitettyä yhtenäistä rekisterijärjestelmää ei ole.

Lisäksi on huomattava, että eri purjeveneissä on käytössä samoja purjenumeroita.

Sivun alkuun

Voinko halutessani saada jonkun tietyn numerosarjan veneelleni?

On mahdollista. Erikoismaksullisena tunnuksena. Tietysti numero on oltava vapaa. Varmista numeron saatavuus maistraatista

Esimerkiksi purjenumeroa ei ole mahdollista saada rekisteritunnukseksi tai sen osaksi. Mahdollista toistaiseksi on vain, että omassa hallinnassa olevan ennestään rekisteröidyn veneen tunnus siirretään toiseen vesikulkuneuvoon.

Sivun alkuun

Miksi rekisteritodistukseen tulostetaan nyt vähemmän tietoja kuin ennen? Miksi rekisteritodistuksessa ei näy sen hintaa?

Kysymys:
On ihmetelty, miksi nykyisessä rekisteritodistuksessa ei ole enää niin paljon tietoja kuin vanhassa (ennen 1.10.2007) rekisteritodistuksessa.

Vastaus:
Rekisteritodistukseen tulostetaan vain pieni osa tiedoista, joita lainsäädännön mukaan kerätään rekisteröitäviltä vesikulkuneuvoilta. Rekisteritodistukseen tulostettavat tiedot on sanottu asetuksen 6 §:ssä. Jokainen asetuksessa mainittu tieto tulostetaan, mitään asetuksessa mainitsematonta ei voida tulostaa.

Asetus 6 §

Rekisteritodistukseen merkittävät tiedot

Vesikulkuneuvon rekisteritodistukseen merkitään seuraavat rekisteriin talletetut tiedot:

  1. vesikulkuneuvotyyppi;
  2. rekisteritunnus;
  3. vesikulkuneuvon merkki ja malli;
  4. vesikulkuneuvon runkonumero tai muu yksilöintinumero;
  5. rungon suurin pituus ja leveys;
  6. suurin sallittu tai arvioitu henkilöluku;
  7. moottorin tyyppi, merkki ja malli sekä tunnistenumero tai muu yksilöintinumero;
  8. omistajan ja haltijan nimi;
  9. rekisteröintipäivämäärä;
  10. rekisteritodistuksen antajaa koskevat tiedot;
  11. rekisteritodistuksen tekniset tunnistetiedot

Koetunnuksen saaneen elinkeinonharjoittajan rekisteritodistukseen merkitään seuraavat tiedot:

  1. koetunnus;
  2. elinkeinonharjoittajan nimi ja Y-tunnus;
  3. rekisteritodistuksen antamispäivä;
  4. rekisteritodistuksen antajaa koskevat tiedot;

Otteeseen sen sijaan tulostetaan kaikki rekisterissä sillä hetkellä ko. vesikulkuneuvosta olevat tiedot pl. omistajan/haltijan henkilötunnuksen loppuosa. Ote on maksullinen. (asetus 641/2007 6 §)

Sivun alkuun

Miksi rekisteritodistuksessa ei ole tietoja englannin kielellä? Rekisteritodistus ja rekisteriote – millä kielillä saatavissa?

Kysymys:
Purjeveneen rekisteriin ilmoittanut asiakas ihmettelee, miksi rekisteritodistusta ei saa englanninkielellä.

Rekisteritodistus ja rekisteriote – millä kielillä saatavissa?

Vastaus:
Vesikulkuneuvorekisteri on kansallinen rekisteri, josta annetaan kansallinen rekisteritodistus joko suomen- tai ruotsinkielellä riippuen siitä, kumman kielen on rekisteröinti(ilmoitus)lomakkeella ilmoittanut. Koska suurin osa rekisteröintivelvollisuuden piirissä olevista veneistä on pieniä ja Suomen rajojen sisällä, ei ole perusteltua antaa kaikille "kansainvälistä rekisteritodistusta".

Kansainvälisten huvivenetodistusten myöntäminen on lopetettu vuoden 2010 alusta. Mikäli on tarvetta osoittaa rekisteröinti Suomen ulkopuolella, voi maistraatista tilata vesikulkuneuvorekisterin rekisteriotteen englanninkielisenä. Se sisältää kaikki rekisteriin merkityt ko. vesikulkuneuvoa koskevat tiedot.

Sivun alkuun

Miksi rekisteröinnissä kysytään veneen kutsumanimeä, kun sitä ei tulosteta rekisteritodistukseen?

Kysymys:

Miksi kutsumanimi ei tulostu rekisteritodistukselle?
Miksi sitä kysytään ilmoituksessa, jos sitä ei tulosteta rekisteritodistukseen?

Vastaus:
Rekisteritodistukseen tulostetaan vain pieni osa tiedoista, joita lainsäädännön mukaan kerätään rekisteröitäviltä vesikulkuneuvoilta. Rekisteritodistukseen tulostettavat tiedot on sanottu asetuksen 6 §:ssä, rekisteritodistukseen ei tulosteta muuta kuin em. pykälässä mainitut tiedot – ei edes asiakkaan pyynnöstä.

Mm. vesiliikenteen turvallisuuden parantaminen sekä valvonta- ja pelastustoiminnan tukeminen ovat syitä (laki 976/2006 1 §), jonka vuoksi rekisteriin merkitään vesikulkuneuvon kutsumanimi.

Vaikka rekisteritodistuksessa ei kutsumanimeä olekaan, niin rekisterin kaikki tiedot ovat saatavissa maistraattien lisäksi myös poliisilla, tullilla ja rajavartiolaitoksella. Esim. etsintätilanteessa kaikki vesikulkuneuvon tiedoissa olevat ulkoiset tiedot ovat tarpeen; viranomaisten on huomattavan paljon helpompi etsiä venettä, jonka tiedetään olevan pääväriltään punainen ja jonka kyljessä on kutsumanimi esim. Jaana.

1 §
Vesikulkuneuvorekisterin käyttötarkoitus

Valtakunnallista vesikulkuneuvorekisteriä, jäljempänä rekisteri, pidetään vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi, vesikulkuneuvojen käyttämisestä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi, valvonta- ja pelastustoiminnan tukemiseksi sekä vesien käytön suunnittelua ja varautumissuunnittelua varten.

(asetus 641/2007 6 §, laki 976/2006 1 § )

Sivun alkuun

Jos nykyinen rekisteritodistus on laminoitu, saako ilmaiseksi uuden laminoidun vesikulkuneuvon rekisteritodistuksen?

Ei saa. Laminointi on joidenkin maistraattien tarjoama lisäpalvelu, josta maistraatti perii erillisen maksun.

Sivun alkuun

Entinen ja nykyinen rekisteröintipäivämäärä?

Kysymys:
Kun asiakas tarkasti venetietonsa joulukuussa 2007, niin rekisteritodistukselle tuli rekisteröintipäivämääräksi kyseinen joulukuun 2007 päivämäärä.

Vene oli otettu käyttöön ja rekisteröity vuonna 2004 ja vanhassa rekisteritodistuksessa oli rekisteröintipäivämääränä v. 2004 tapahtuneen rekisteröinnin päivämäärä.

Asiakas ei ollut tyytyväinen tietojen tarkistuksen yhteydessä saamaansa uuden rekisteritodistuksen rekisteröintipäivämäärään. Se oli hänen mielestään harhaanjohtava, koska uuden rekisteritodistuksen rekisteröintipäivä ei enää kerro alkuperäistä rekisteröintipäivämäärää. Asiakas kertoi, että verottaja voi puuttua tähän tietoon, kun hän myy veneensä. Veneen pitäisi olla hänen omistuksessaan 5 vuotta, mutta jos hän ei olisi ottanut edellisestä todistuksesta kopiota, niin millä papereilla hän todistaisi omistusajan? Asiakkaan mukaan veroseuraamukset voivat olla huomattavia summia.

Vastaus:
Rekisteritodistukselle tulostuu rekisteröintipäivämääräksi aina uuden lain mukainen rekisteröintipäivämäärä, ei mitään aiempaa rekisteröintipäivämäärää. Rekisteröintipäivämäärä kertoo, milloin ko. tilanne (= omistaja/haltija + vesikulkuneuvo + moottori) on merkitty hyväksytysti nykyiseen vesikulkuneuvorekisteriin (1.10.2007-).

Mikäli tilanteeseen tulee rekisteriin merkittäviä muutoksia ja tulostetaan uusi rekisteritodistus, niin tällöinkin on kyse nimenomaan ko. tilanteen (= omistaja/haltija + vesikulkuneuvo + moottori) rekisteröintipäivämäärästä, ei mistään aiemmasta rekisteröintipäivämäärästä.

Kysytyssä tapauksessa asiakas voi säilyttää vanhan rekisteritodistuksen (ennen 1.10.2007) tai sen kopion osoittaakseen alkuperäisen rekisteröintipäivämäärän. Mainittu viiden vuoden sääntö tulee huvivenelaista (621/2005) ja veneen käyttöönottohetkestä, ei valmistumisesta.

Todettakoon vielä, että vesikulkuneuvorekisteri ei ole kysyjän tarkoittama omaisuuden omistusajasta kertova rekisteri, tällaisia tietoja ei rekisteriin lain mukaan kerätä. Omistajan pitää kyetä muilla keinoin todistamaan omistusaika.

Sivun alkuun

Miten rekisteritunnus laitetaan veneen kylkeen? Väliviivat? Etunollat?

Kysymys:
Miten rekisteritunnuksen saa laittaa veneen kylkeen? Onko oltava etunollat ja/tai väliviiva?

Vastaus:
Tunnuksen merkinnästä sanotaan vesikulkuneuvoasetuksen 7 § :ssä:

Tunnus on merkittävä vesikulkuneuvon kummallekin sivulle siten, että se on vesikulkuneuvon liikkuessa selvästi näkyvissä. Kirjaimen ja numeroiden tulee olla sen väriset, että ne hyvin erottuvat taustastaan.

Tunnuksen numero- ja kirjainkorkeuden tulee olla vähintään 7,5 senttimetriä ja viiva-leveyden vähintään 1,5 senttimetriä. Numeroiden välin tulee olla vähintään 2 sentti-metriä sekä kirjain- ja numero-osan välin vähintään 4 senttimetriä ja korkeintaan 10 senttimetriä.

Tunnuskilven tulee olla suorakaiteen muotoinen, vähintään 12 senttimetrin korkuinen ja ulottua vähintään 2,5 senttimetriä tunnuksen kummallekin puolelle.

Edellä olevat ehdot on täytettävä, kun rekisteritunnuksen vesikulkuneuvon kylkeen laittaa. On makuasia, haluaako kirjainosan ja numero-osan väliin laittaa viivan vai ei. Pääasia, että rekisteritunnus on selkeästi erottuva em. asetuksen ohjeiden mukaisesti.

Uuden järjestelmän alkuvaiheessa parin ensimmäisen kuukauden aikana rekisteritodistukseen tulostuivat myös rekisteritunnuksen numero-osan etunollat, mutta tällä hetkellä etunollia ei enää rekisteritodistukseen tulosteta. Etunollia ei tarvitse merkitä vesikulkuneuvon kylkeen laitettuun rekisteritunnukseen. (asetus 641/2007 7 §)

Sivun alkuun

Pitääkö purjeveneisiin kiinnittää samanlaiset kirjain- ja numerotarrat kuin moottoriveneisiin?

Kyllä. Vesikulkuneuvorekisteristä annetun asetuksen mukaan samanlaisia kirjain- ja numerosarjoja käytetään kaikissa vesikulkuneuvoissa.

Sivun alkuun

Rekisteritunnuksen sijoitus purjeveneeseen?

Kysymys:
Minne ja miten rekisteritunnus tulee sijoittaa purjeveneeseen (joka välillä kulkee erittäin kallellaan), niin että se täyttää asetuksen? Minne kohtaan runkoon ne saa laittaa? Minkä värisiä kirjaimia saa käyttää? Veneen pääväri on valkoinen, mutta siinä on punaiset viivat rungon yläosassa ja vesilinjassa, myös kansirakenteessa on punaista, saanko käyttää punaisia kirjaimia?

Kysyjällä on vanha, mahonkinen kansainvälinen viisvitonen, jota ollaan rekisteröimässä. Kysyjältä ei tunnu hyvältä liimata lakatulle kauniille rungolle rekisterinumeroa. Onko mahdollista laittaa rekisteritunnus puomille tai purjeeseen?

Vastaus:
Asetuksen 7 §: "Tunnus on merkittävä vesikulkuneuvon kummallekin sivulle siten, että se on vesikulkuneuvon liikkuessa selvästi näkyvissä. Kirjaimen ja numeroiden tulee olla sen väriset, että ne hyvin erottuvat taustastaan. Tunnuksen numero- ja kirjainkorkeuden tulee olla vähintään 7,5 senttimetriä ja viivaleveyden vähintään 1,5 senttimetriä. Numeroiden välin tulee olla vähintään 2 senttimetriä sekä kirjain- ja numero-osan välin vähintään 4 senttimetriä ja korkeintaan 10 senttimetriä."

Rekisteritunnus tulee sijoittaa veneen runkoon tai katteeseen, ei puomiin tai purjeeseen.

Käytännössä rekisteritunnus merkitään runkoon tai ruffiin (katteeseen). Asetuksen mainitsema ’liikkuessa selvästi näkyvissä’ ei välttämättä toteudu, jos tunnus on purjeessa tai puomissa. Tunnuksen ollessa purjeessa sen ollessa laskettuna, tunnusnumero peittyy.

Merkinnän voi tehdä esim. tarroilla, maalaamalla tai erillisellä kilvellä. Olennaista on, että tunnus erottuu taustastaan. Esim. keula on aika hyvä paikka. Tunnusnumeroiden väri on hyvä valita niin, että ne erottuvat hyvin taustasta. Jos esimerkiksi veneen keulassa on tilaa rekisteritunnukselle, niin ne ovat suuremman osan purjehduksen ajasta näkyvissä.

Jos vene pysäytetään esimerkiksi valvontatilanteessa, vene yleensä käännetään piihin (keula vasten tuulta) ja silloin tunnukset näkyvät selvästi. (asetus 641/2007 7 §)

Sivun alkuun

Pitääkö ns. Tenon rekisteriin kuuluvat veneetkin rekisteröidä?

Kysymys:
Lohenkalastukseen osallistuvat veneet tulee Norjan ja Suomen välisen sopimuksen mukaan rekisteröidä. Rekisteröinti (Tenon rekisteri) on tapahtunut manuaalisesti kortistomuodossa, jota on pidetty Utsjoen poliisiasemalla. Rekisteristä ei ole olemassa mitään varsinaista rekisteriselostetta eikä sen virallisuuttakaan osata oikein määritellä. Kortisto on kuitenkin olemassa ja siinä on tiettävästi yli 1.000 venettä, joten ihan pienestä kortistosta ei Utsjoen horisontista katsoen ole kysymys.

Tenolla on melko paljon veneitä, joissa on moottori ja jotka ylittävät 5,5 metrin pituusrajan ja jotka sen vuoksi tulee rekisteröidä valtakunnalliseen vesikulkuneuvorekisteriin. Pitääkö tällainen vene rekisteröidä lisäksi Tenon rekisteriin? Saako vene siinä tapauksessa kaksi tunnusta?

Vastaus:
Vene saa toistaiseksi kaksi tunnusta, jos veneen pituus on vähintään 5,5 metriä tai koneteho vähintään 15 kW. Parhaillaan (kevät 2008) ollaan miettimässä Tenon rekisteritietojen viemistä venerekisterin yhteyteen.

Sivun alkuun